WordPress on avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä, joka syntyi alun perin blogien julkaisemiseen. Nykyään sillä tehdään blogien lisäksi perinteisiä yrityssivustoja, verkkokauppoja, keskustelufoorumeita, mediagallerioita ja jäsensivustoja. Suomenkielisen Wikipedian mukaan WordPressiä käytetään yli 43 prosentissa kaikista maailman verkkosivustoista, ja se on suosituin verkkosivujen tekemiseen käytetty alusta. Tässä artikkelissa kerromme, miten WordPress toimii, mistä se on peräisin ja mitä sivuston ylläpitäjän kannattaa tietää teemoista, lisäosista ja tietoturvasta.
Miten WordPress toimii?
WordPress on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä, ja se tallentaa tietonsa MySQL- tai MariaDB-tietokantaan. Toimiakseen WordPress on asennettava verkkopalvelimelle, joko webhotelliin tai omalle tietokoneelle. Englanninkielinen Wikipedia kuvaa WordPressiä vertauksella ”tehdas, joka valmistaa verkkosivuja”: se tallentaa sisällön ja mahdollistaa sivujen luomisen ja julkaisemisen, eikä siihen tarvita muuta kuin verkkotunnus ja palvelutila.
WordPressin arkkitehtuuri ohjaa kaikki ei-staattiset pyynnöt yhteen PHP-tiedostoon, joka tulkitsee osoitteen ja päättelee, mikä sivu näytetään. Tämän ansiosta sivustolla voi käyttää selkeitä, ihmisluettavia ja hakukoneystävällisiä osoitteita.
Lyhyt historia
WordPressin edeltäjä oli Michel Valdrighin kehittämä b2/cafelog, jolla oli toukokuussa 2003 arviolta noin 2 000 blogia. Kun b2:n kehitys hidastui, Matt Mullenweg pohti blogissaan ohjelmiston haaroittamista, ja kehittäjä Mike Little ilmoittautui mukaan. Kaksikon ensimmäinen versio, WordPress 0.70, julkaistiin 27. toukokuuta 2003. Nimen keksi Mullenwegin ystävä Christine Selleck Tremoulet.
Versioiden 1.5 ja 2.0 myötä vuonna 2005 WordPress kehittyi kohti täysiverisiä sisällönhallintajärjestelmiä, kun siihen lisättiin staattiset sivut ja kehittyneempi pohjatiedostojärjestelmä. Versio 2.7 toi lisäosien automaattisen asennuksen ja uudistetun hallintapaneelin. Kesäkuussa 2010 julkaistusta versiosta 3.0 alkaen yhdellä asennuksella on voinut ylläpitää useita blogeja, kun erillinen WordPress MU yhdistettiin pääohjelmaan. Pääversiot on nimetty tunnettujen jazzmuusikoiden mukaan.
Gutenberg – lohkopohjainen editori
Joulukuussa 2018 julkaistu WordPress 5.0 ”Bebo” toi mukanaan uuden oletuseditorin, Gutenbergin. Se on lohkopohjainen editori, jossa sivun sisältö ja asettelu kootaan erillisistä lohkoista. Aiemmin luotu sisältö näkyy niin sanottuna Classic-lohkona. Classic Editor -lisäosa luotiin, jotta sivustojen ylläpitäjät voivat palata vanhaan muokkaustapaan ja lisäosien kehittäjät saivat aikaa päivittää tuotteensa.
Teemat ja lisäosat
Teemojen avulla sivuston ulkoasua ja toimintoja voi muuttaa koskematta ytimen koodiin tai sisältöön. Jokaisella WordPress-sivustolla on oltava vähintään yksi teema. Teemat jaetaan ilmaisiin ja maksullisiin: ilmaisia löytyy WordPressin teemahakemistosta, maksullisia myydään markkinapaikoilla ja yksittäisten kehittäjien sivuilla. Omaa koodia voi lisätä esimerkiksi lapsiteeman avulla.
Lisäosat laajentavat sivuston ominaisuuksia hakukoneoptimoinnista asiakasportaaleihin ja navigaatiopalkkeihin. Joulukuussa 2021 WordPress.orgissa oli tarjolla 59 756 lisäosaa, eikä luku sisällä maksullisia lisäosia. Jos lisäosaa ei ole testattu kahden viimeisimmän pääversion kanssa, hakemisto näyttää siitä varoituksen. Lisäosien kehittäjät käyttävät WordPressin koukkujärjestelmää, jossa oli vuonna 2021 yli 2 000 action- ja filter-koukkua.
Muita ominaisuuksia
- integroitu linkkienhallinta ja hakukoneystävällinen osoiterakenne
- artikkeleille voi antaa useita kategorioita ja avainsanoja
- paluuviitteet eli trackback ja pingback
- staattiset sivut ja käyttäjäryhmät
- mobiilisovellukset Androidille ja iOS:lle
- saavutettavuusstandardin mukaan uuden koodin on täytettävä WCAG 2.0 -ohjeiden AA-taso
Tietoturva: päivitykset ratkaisevat
WordPressistä on vuosien varrella löydetty ja korjattu monia tietoturva-aukkoja. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan 98 prosenttia WordPress-blogeista oli haavoittuvia, koska niissä käytettiin vanhentuneita versioita. Siksi versio 2.7 toi yhden napsautuksen päivitykset ja versio 3.7 automaattiset taustapäivitykset. Vuonna 2013 havaittiin, että osa 50 ladatuimmasta lisäosasta oli alttiita yleisille hyökkäyksille, kuten SQL-injektioille ja XSS:lle. Hyökkääjät voivat hyödyntää lisäosien virheitä itse WordPressin sijaan.
Asennusta voi suojata pitämällä WordPressin, teemat ja lisäosat ajan tasalla, käyttämällä vain luotettavia teemoja ja lisäosia sekä hyödyntämällä tietoturvalisäosia, jotka estävät esimerkiksi käyttäjätunnusten urkinnan.
Markkinaosuus ja tunnustukset
Englanninkielisen Wikipedian mukaan WordPressiä käytti joulukuussa 2024 62,0 prosenttia kaikista sivustoista, joiden sisällönhallintajärjestelmä tunnetaan, ja 22,52 prosenttia miljoonasta suosituimmasta sivustosta. Jo tammikuussa 2015 internetin 10 miljoonasta suosituimmasta sivustosta 23,3 prosenttia käytti WordPressiä. Suosiota kasvatti osaltaan vuosi 2004, jolloin kilpailevan Movable Type -ohjelmiston lisenssiehdot muuttuivat ja monet sen vaikutusvaltaisista käyttäjistä siirtyivät WordPressiin.
WordPress on palkittu muun muassa InfoWorldin avoimen lähdekoodin palkinnoilla vuosina 2008 ja 2011 sekä Open Source CMS Awardsin parhaan avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmän palkinnolla vuonna 2009. WordPress Foundation omistaa WordPressin ja siihen liittyvät tavaramerkit, kuten WordCampin. Syyskuusta 2024 alkaen Mullenwegin, WordPress.comin ja Automatticin kiista webhotelliyhtiö WP Enginen kanssa johti oikeusjuttuun, mikä herätti laajaa huolta yhteisössä.