Verkkosivut ovat yrityksen, yhdistyksen tai yksityishenkilön käyntikortti internetissä. Verkkosivusto on joukko verkkosivuja ja niihin liittyviä resursseja, kuten kuvia ja muita tiedostoja, joita WWW-palvelin tarjoaa käyttäjille saman verkkotunnuksen alla. Sivusto keskittyy yleensä yhteen aiheeseen tai tarkoitukseen, kuten uutisiin, kaupankäyntiin, viihteeseen tai opiskeluun. Tässä artikkelissa kerromme, mistä verkkosivut ovat peräisin, mitä eroa on staattisilla ja dynaamisilla sivustoilla ja millä työkaluilla verkkosivuja nykyään tehdään.
Mihin verkkosivuja käytetään?
Tyypillisiä verkkosivustoja ovat ihmisten, yritysten, organisaatioiden, instituutioiden ja viranomaisten kotisivut. Verkkosivuja käytetään myös tiedon jakamiseen, kuten Wikipediassa ja muissa wikeissä, sekä liiketoimintaan. Lisäksi on sivuja, joiden tarkoitus ei ole kertoa tietystä aiheesta vaan koota muiden sivujen tietoja haettavaksi, kuten hakukoneet. Aiemmin suosittuja sivutyyppejä olivat myös verkkoportaalit ja keskustelupalstat.
Sivustoa katsotaan selaimella, ja sivujen väliset linkit ohjaavat navigointia, joka alkaa usein etusivulta. Kaikki julkisesti saatavilla olevat sivustot muodostavat yhdessä World Wide Webin. On myös yksityisiä sivustoja, joihin pääsee vain esimerkiksi yrityksen sisäverkosta.
Verkkosivujen lyhyt historia
CERNin brittiläinen tietotekniikan tutkija Tim Berners-Lee kehitti World Wide Webin vuonna 1989. CERN ilmoitti 30. huhtikuuta 1993, että verkko on kaikkien vapaasti käytettävissä, mikä vauhditti sen valtavaa kasvua. Ennen HTTP-protokollaa tiedostoja haettiin palvelimilta esimerkiksi FTP- ja gopher-protokollilla, ja asiakirjat olivat useimmiten muotoilemattomia tekstitiedostoja.
Elokuussa 1995 maailmassa oli vain 19 732 verkkosivustoa. Internetin kasvua seuraavan Netcraftin mukaan niitä oli vuonna 2009 jo yli 215 miljoonaa, ja syyskuussa 2014 ylitettiin miljardin sivuston raja. Huhtikuussa 2021 sivustoja oli noin 1,2 miljardia, mutta arviolta 85 prosenttia kaikista sivustoista on epäaktiivisia.
Staattinen verkkosivusto
Staattisen sivuston sivut on tallennettu palvelimelle siinä muodossa, jossa ne lähetetään selaimelle. Sivut koodataan pääasiassa HTML-kielellä, ja ulkoasua hallitaan CSS-tyylisivuilla. Staattinen sivusto näyttää yleensä kaikille kävijöille saman tiedon, vähän kuin painettu esite. Sisällön päivittäminen on manuaalista työtä ja voi vaatia perustaitoja verkkosuunnittelusta. Tyypillisiä staattisia sivustoja ovat esimerkiksi viiden sivun yritysesittelyt, joissa kerrotaan yrityksestä, sen tuotteista ja palveluista tekstein, kuvin ja navigaatiovalikoin.
Staattisia sivustoja voi tuottaa myös generaattoreilla. Suosittuja staattisten verkkosivujen generaattoreita ovat esimerkiksi Jekyll, Hugo, Gatsby, Nuxt ja Docusaurus.
Dynaaminen verkkosivusto
Dynaaminen sivusto muuttuu tai mukautuu usein ja automaattisesti. Palvelinpuolen ohjelmakoodi tuottaa HTML-sivut lennossa, kun taas CSS-tiedostot pysyvät staattisina. Dynaamisten sivustojen tekemiseen on olemassa monia ohjelmistoja ja kehyksiä esimerkiksi PHP-, Python-, Perl- ja Ruby-kielille.
Esimerkiksi uutissivuston etusivua pyydettäessä palvelimen koodi voi yhdistää tallennettuja HTML-paloja tietokannasta haettuihin uutisiin. Verkkokaupassa käyttäjä voi kirjoittaa hakusanan, jolloin sivu näyttää heti listan hakua vastaavista tuotteista. Dynaamiset sivustot voivat olla vuorovaikutteisia lomakkeiden ja evästeiden avulla, ja JavaScript-koodi voi muuttaa sivun sisältöä suoraan selaimessa.
Multimedia ja vuorovaikutteisuus
Varhaisilla verkkosivuilla oli pelkkää tekstiä ja pian myös kuvia. Ääntä, videota ja vuorovaikutteisuutta lisättiin aluksi selainliitännäisillä, kuten Adobe Flash Playerilla, Microsoft Silverlightilla ja Javalla. Nykyisin nämä ominaisuudet toteutetaan yleensä suoraan selaimen omilla tekniikoilla.
Millä verkkosivut tehdään?
Suosituin verkkosivujen tekemiseen käytettävä alusta on avoimen lähdekoodin WordPress, jota suomenkielisen Wikipedian mukaan käytetään yli 43 prosentissa kaikista maailman verkkosivustoista. Verkkosivuja voi tehdä myös kotisivukoneilla, jotka ovat yleensä kaupallisten yritysten kehittämiä. Niissä on tyypillisesti vähemmän ominaisuuksia kuin avoimissa alustoissa, mutta ne ovat yleensä helpompia käyttää.
Valinta riippuu siis tarpeesta. Jos sivuston sisältö pysyy pitkään samana, kevyt staattinen sivusto voi riittää. Jos taas sivustolle tulee usein uutta sisältöä, blogi, haku tai verkkokauppa, dynaaminen sisällönhallintajärjestelmä helpottaa päivittämistä. Kaikki sivustot tarvitsevat kuitenkin verkkotunnuksen ja palvelimen, jolta sivut toimitetaan kävijöille.
Responsiivisuus ja sivustojen ansaintamallit
2010-luvulla yleistyi responsiivinen suunnittelu, jossa sivuston asettelu mukautuu käytettävän laitteen, kuten puhelimen tai tabletin, mukaan. HTML5 mahdollistaa äänen ja videon ilman liitännäisiä, ja WebGL-rajapinnalla voidaan näyttää vuorovaikutteista 3D-grafiikkaa suoraan selaimessa.
Sivustot voidaan jakaa staattisiin ja vuorovaikutteisiin. Osa sivustoista on puhtaasti informatiivisia tai harrastajien ylläpitämiä, mutta monet tavoittelevat tuloja esimerkiksi myymällä mainostilaa, myymällä tuotteita tai palveluita suoraan verkkokaupassa, mainostamalla kivijalkaliikkeen palveluja tai freemium-mallilla, jossa perussisältö on ilmaista ja lisäsisällöstä maksetaan.
Aiemmin suosittuja sivutyyppejä olivat myös verkkoportaalit ja keskustelupalstat, ja hakukoneet kokoavat muiden sivujen tiedot käyttäjien haettaviksi.